Toinen Tuleminen

Palaat tyköni taas
Älä karkaa, vaan luokseni jää
Ääntä kohden laukkaan
Antaudun suuremman voimaan
Syvennyn tähän maailmaan
Mustien verkkojen kutomaan.

Ja verhon takaa löytyy maailma todellinen
Matkaan seassa värien, mukana harmaiden jokien
Antaudun pauhun valtaan totuus katoaa
Avaan silmäni huutaen, löydä polku tähtien.

Missä olet
Vie minut
Tuo pelastus
Kuolema.

Reitti kuolevaisen, taakse tähtivaivaan käy
Takaa rakenteiden, löytyi vastaus tulevaan
Näky sokaisee, äänet saleissaan kaikuu
Soittaa sinfoniaa, jumalilleen.

Esirippu väistyy alkaa näytös kuvien
Sidottuna seittiin, poluille mustien näkyjen
Katson lävitse peitteen
Totuus on lähempänä taas
Mieleeni saa, tummanpuhuvaa.

Olen aalloilla
Tiellä henkisyyden
Siellä
Tunnen aisteillani
Ajan ankean.

Saako rauhaa pyytää
Voiko valolle vannoa turhaan
Tarttuakko syntiin, taisteluun hyvän tai pahan
Merkityksetön, rakoileva
Peloton aatteiltaan, rohkaistuu
Pyyhkiytyy, ajan nuoraltaan
Poistaa itsensä, historiaan.